Matkantekoa

Onkohan kukaan kirjoittanut kirjaa aiheesta ”Kun mies sairastuu”? Ellei, niin täytyisi laittaa listalle. Enkä nyt puhu miesflunssasta. Puhun niistä tapauksista, joista me miehet keskenäänkin puhutaan mieluiten vain saunassa. Tarkoitan etenkin uupumusta, masennusta, ahdistusta ja syömishäiriöitä. On nöyryyttävää kun joutuu myöntämään, että ei vain jaksa. Se on varmasti sitä useimmille, mutta miehille sen myöntäminen tuntuu olevan erityisen haastavaa. Että voimavarat eivät ole mitä ne kerran olivat. On hämmentävää kun joutuu pyytämään ystävältään anteeksi suuttumistaan, ja sanomaan ”minä vaan voin nyt huonosti”. Pitkään sitä syyttääkin kaikkia ja kaikkea mahdollista muuta, mutta jossain kohti joutuu myöntämään, että nyt se olen minä joka voin huonosti. Nyt minä olen väsynyt, loppu, slut. Finito. Ja sepäs onkin kova isku vyön alle, sydämeen ja peruselintoimintoihin. KYLLÄ MIES JAKSAA! Kirjan kirjoittaminen ei ehkä auttaisi miehiä, koska useimman täytyy varmaan juosta sei