Toivon sävelin

Kaikki oli jotenkin sumuista. En nähnyt ulospääsyä, en tietä eteenpäin. Olin uupunut, sairas ja koin lopulta totaalista välinpitämättömyyttä itseäni kohtaan. Olin pettynyt, ennen kaikkea itseeni. Häpesin epäonnistumisiani. Jo kaksi viikkoa oli mennyt oudossa olotilassa, jota en enää tunnistanut elämäksi. Ajattelin, että kaikkien muiden tarinat voisi jatkua paljon onnellisimpina, jos minut vain pyyhittäisiin yhtälöstä pois.

Näistä ajatuksista on vuosi. Pohjakosketus tuli 19.3.2017, ylihuomenna tasan vuosi sitten. Koin ettei minulla ollut mitään annettavaa, eikä mitään edellytyksiä selvittää aiheuttamaani sotkua. Koin epäonnistuneeni myös Jumalan edessä: en ollut osannut antautua kokonaan Hänelle, sillä olinhan sortunut syntiin, avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen. Koin pettäneeni vaimoni lisäksi Jumalan ja seurakunnan. Olin pitkään koittanut ruoskia itseäni eteenpäin, vaikka olin tiedostanut väsymykseni. Oli niin paljon helpompaa paeta töihin, kun ei halunnut kohdata sisimmässään olevia kipeitä asioita. Töissä tiesin kuka minä olin. Töiden ulkopuolella olin aivan hukassa itseni kanssa. Mietin kulunutta elämää, ja totesin että olin kerennyt tehdä jo niin paljon. Olin matkustanut maailman ympäri, perustanut koulun Keniaan, saanut toimia vapaaehtoisena palomiehenä, julkaista kaksi kirjaa, perustaa kirkkokunnan… Ehkä minun elämäni vain oli tässä. Olin oikeastaan tyytyväinen. Ehkä minun maanpäällinen elämäni vain oli jotenkin tiivistetty versio? Oi Jumala, ota minut pois. Ota minut kotiin. Niin minä lopulta rukoilin, niin hullulta kuin se kuulostaa.

Jos sinä olet tilanteessa, jossa et enää oikein tunnista itseäsi, niin älä häpeä hakea apua. Soita hätäkeskukseen, päivystykseen, ystävälle, pastorillesi, kerro kenelle vain kunhan et jää yksin. Jos et löydä sanoja, niin lue tämä hänelle: ”Minä en jaksa enää. Tarvitsen apua. Tarvitsen sitä nyt”.

Olen saanut huomata, että kokemani ”sumussa eläminen” tai ”lukkoon meneminen” ei ollut mitenkään ainutlaatuinen kokemus. On hyvin tavallista, että äärimmäisen kuormittuneet ihmiset kuvailevat toivottomia tunteitaan juuri noin. Niitä tarinoita ei kuitenkaan aina kuule, koska ne on tarinoita äärimmäisestä heikkoudesta – niin me saatamme ajatella. Niin minäkin ajattelin. Tänään näen monet asiat toisin, ja ymmärrän myös heikkouden toisin.

  Matka tänne on ollut pitkä ja kivulias. Viime keväästä en muista juuri mitään, päivän sieltä, toisen täältä. Minulla ei ole aavistustakaan miten jaksoin muuttaa ja hankkia töitä Kuopiosta. Kaikki suunnitelmani elämääni varten oli muutamassa päivässä murennettu hiukkasiksi. Tuntui siltä, etten tiennyt yhtään mitään. Muistan hyvin kuinka terapeuttini kysyi, minkä asioiden tahtoisin muuttuvan, ja miten niiden tulisi olla jotta olisin onnellinen. En osannut vastata, koska en tiennyt mitä onnellisuus on. Se pitäisi ensin määritellä. Olin elänyt äärimmäisen hengellistä (ylihengellistä) elämää, jossa todellisuus määriteltiin Jumalan Sanan perusteella. Varsinaista totuutta ei ollut kokemani, tuntemani ja näkemäni asiat. Totuus oli Jumalan Sana,  ja totuutta oli se, mitä Sana kertoi eri tilanteista. Vaikka minä tunsin vetoa miehiin, niin ei homous ollut totuus kohdallani. Se oli vihollisen valhe. Totuus oli uusi identiteettini Kristuksessa, vapaus miehuudessa. Ei onnellisuuskaan ollut tunteista riippuvainen asia – onnellinen se, joka luottaa Herraan (Ps 34:9). Tämä on liian laaja aihe käsitellä tässä, mutta se oli niin keskeinen osa tilanteen eskaloitumista etten voi jättää sitä mainitsematta. En väitä, etteikö Raamattu olisi totta. En kuitenkaan enää usko, että sitä voi lukea niin kuin minä sitä luin. Kun todellisuus jakautuu kahtia, on joku mennyt pahasti vikaan.

Tänään minä elän. Minä tunnen sen, ja tiedän sen. Pala palalta olen uskaltanut antautua elämälle uudelleen. Eilisellä hiihtolenkillä Kallaveden jäällä koin taas sellaisen virvoittavan armon kokemuksen, joka maistui niin elämältä että koko olemukseni riemuitsi. Löysin rantaviivan läheltä lähteen, josta virtasi puro Kallaveteen. Sen pienen lähteen viereen istahdin, ja otin kahvitermoksen esiin repusta. Tunsin auringon lämmittävän kasvojani jopa hämmentävän voimakkaasti, eikä tuulikaan yltänyt tuohon hetkeen ja paikkaan. Lumiset puut olivat muodostaneet holvikaaren tuon kohdan ylle, ja se oli kuin luonnon juhlasali. Jokin siinä hetkessä sai minut taas vähän ehjemmäksi, luottavaisemmaksi. Kaikki ympärillä olevat viestit siitä, että jään ja lumen alla on elämää, vaikkei sitä näe. Puron solina, kevätlintujen sävelmät jotka vakuuttivat siitä, että uusi aika on lähellä, kevät on jo melkein täällä!

Jos sinä kamppailet masennuksen tai uupumuksen kanssa, koet toivottomuutta, merkityksettömyyttä – älä jää yksin. Tiedän ehkä jotain siitä mitä käyt läpi, mutta jokaisen tarina on täysin uniikki. Yhteistä meillä on se, että voimme tarttua toivoon. Toivoa on auringon lämmittävät säteet, vaikka joka puolella vielä on lunta ja jäätä. Toivoa on se, että sinä elät ja olet. Toivoa on pikkulintujen innokas viserrys, ja täällä visertää yksi Tiainen: älä anna periksi. Elämä voi oikeasti vielä muuttua kevääksi.
                      


Istuisimmeko alas,

kohtaisimme kerrankin?
Niin kaivaten muistelen menneitä hetkiä,
sydämen jaettuja, kipeitäkin retkiä. 

Laskeva aurinko ei lämmitä,

ja varjot pitenevät. On hetki aikaa. Mitä näet? 

Kerro, ja puhu toivon sanoja. Kerro kesästä, joka vielä koittaa. Kerro tuoksusta ketojen, suloisten lehtojen. Kerro sävelistä sateiden, karheudesta kultaisten viljapeltojen. Kerro, oi kerrothan?
En nähdä voi, en unohtaakaan saata. Kuin unta näkeväinen, niin minä olin. Kerrothan vielä siitä?

Kommentit

  1. Kun voimat loppuvat, apu on tarpeen. Oma pohjakosketukseni tuli tammikuun lopulla toistakymmentä vuotta sitten, kun noin kymmenvuotinen viinanhuuruinen jakso elämässäni tuli jotenkin kummallisesti päätökseen. Minunkin kohdallani tuohon käännekohtaan liittyi paikkakunnan vaihto. Olennaista paikkakunnan vaihdossa oli se, että hakeuduin samalla vertaistuen piiriin, jossa kukaan ei todellakaan tuominnut minua, koska kaikki olivat kärsineet samasta asiasta kuin minä. Missään yhteisössä en ole kokenut evankeliumin tulevan sillä tavoin todelliseksi kuin vertaistuen piirissä. Siellä toisten tuomitseminen on mahdotonta, koska se on mieletöntä; kaikki ovat veljiä ja sisaria heikkoudessa, mikä on maailman turvallisin ja ihanin todellisuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  2. Periaatteessa Elämä on yksinkertaisesti vai elämistä: Luonto ylläpitää kaikkea mikä On. Kirjoitetut sanat virvoittavat kun Elää tietoisena, elää tässä hetkessä.
    Tällöin on vapaa (toisista) vaikutteista. Siten sanani poistuvat, leijaillen hiljaisesti, tuonne Taivaansineen.

    VastaaPoista
  3. Matti: Hän on Jumala joka sen luonnon pitää kasassa ja kaikki on riippuvaisia Jumalan ylläpitävästä voimasta. Ei mikään "luonto äiti" pyöritä tätä maailmaa. Ihan vaan pieni kristillinen korjaus tuohon kommenttiisi. Siunausta päivään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä hetkessä On tilassa olet kosketuksessa Kaikkeuteen sen jokaisessa olomuodossa: Vanhan testamentin kirjoituksissa esiintyy Herra. Uudessa testamentissa esiintyy useasti Jeesuksen sanomana Isä: niin on kirjoitettu. Kommunikointimme on yhteydessä kaikkeen olevaiseen ja näkyvään. Älä turhaan lausu sinun Jumalasi nimeä... Kuka ymmärtää ja on suorassa katsekontaktissa ja ajatuksen sisällä Jumalan kanssa? Yksinkertaisen ymmärrettävää on vuorovaikutus Kaiken ylläpitävän kanssa, joka on (tavalliselle henkilölle) luonto, koko olomuodossaan; -Kaikkeuden sisin, ydinolemus. Henkisyyden ydin on olla kokonaisuus Jumalan sisässä: läpäisköön Hän koko kehomme. Siinä kirkkaudessa ymmärretään vapaus älyllisen tiedon oivaltamiseen On tilassa.
      Useimmat ihmiset keskustelevat vain yksinkertaisesti -koska se on helppoa - persoonallinen Minä.
      Katsotaan ajatuksen rakennetta: opetellaan lisää Sanasta. Ajattelu katsoen; siinä blogin kirjoittaja on pitkälle kehittynyt. Henkilö uudistuu kun on avoin.

      Poista
    2. Aikomus oli olla hiljaa mutta kirjoitin sittenkin. Edelleen sanani leijailevat tuonne taivaan sineen: ymmärrän Hänen sulautuvat Minuun ja Minun Häneen.

      Poista
    3. Sydän toimii aktiivisesti ajatustoiminnossa. Pyhä Hengen läsnäolossa ei tarvitse sanoja, se ilmaisee itsessään Mikä On ja Mitä On. Sinä olet tietoinen tästä.

      Poista
  4. Oletko Patrick julkisesti pyytänyt, anteeksi (ja Marialta henkilökohtaisesti)tekemiäsi vääryyksiä? Oletko aidosti katunut kaikkia syntejäsi ja tunnustanut ne Jumalalle? Siinä on avain kohti uutta elämää Kristuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Mielelläni tervehtisin nimellä, mutta jostain syystä kirjoitat nimimerkillä. Kaikella kunnioituksella sanon tämän, mutta tällaisten neuvojen antaminen ei ehkä ole tarpeellista. Viralliset ja henkilökohtaiset anteeksipyynnöt on luonnollisesti vuosi sitten esitetty, ja julkiset julkilausumat löytyy netistä edelleen. Tällaisten asioiden äärelle palaaminen tässä vaiheessa tuskin lienee tarkoituksenmukaista.

      Poista
    2. Kiva kuulla Patrick. Tarkoitin julkisella anteeksipyynnöllä lähinnä parannusta niistä menestysteologisista opeista. Mietin vaan, että oletko vieläkin sitä mieltä, että kaikki opettamasi asiat ovat raamatullisia...? Rukoilen puolestasi eheytymistä tuosta homoseksuaalisesta käytöksestä. Katso vain edelleen Kristukseen äläkä anna saatanan voittaa sinua niin, että päätyisit hyväksymään homoseksualismin. Siunausta elämään ja voimia! T. Olli

      Poista
  5. Ne, jotka mätkivät raamatunlausekoteloillaan kristittyjä homoja päähän ja sydämeen, eivät ehkä ole tietoisia seuraavasta historiallisesta faktasta:
    "Around a dozen years before Paul wrote Romans, Claudius Caesar did a startling thing: he allowed the worship of the goddess Cybele in the city of Rome. There were prominent temples to her in Corinth (where Paul wrote the epistle) and in Rome (where it was being sent to), so the example was in Paul's face.
    Cybele was worshiped using idols of women, lions, serpents, and birds, just as the passage indicates. Her male priests, the archgalli, castrated themselves to please her (what a penalty for their error!), and engaged in same-sex temple prostitution to worship Cybele. Even the women likewise were fitted with artificial phalli and played out this ritual prostitution.
    Obviously none of that has anything to do with nice Christian boys and girls who love God, yet who happen to fall in love with one another.
    And in any case, our loving God says we were not destined to wrath, but to life."
    - M. E. -
    PS. On se vaan kummallista, että Jeesus ei KOSKAAN mätkinyt ns. langenneita (joita fariseukset aivan varmasti pitivät "katumattomina", jotka eivät olleet tehneet "totista" parannusta) raamatunlauseilla päähän. Mutta ehkäpä Jeesus onkin nyt sitten kuoltuaan ja ylösnoustuaan muuttunut raamatunlause-ekspertiksi, joka asettaa omalle (täydelliselle?) ristintyölleen lisäehtoja ja -lausekkeita, joita tulee noudattaa, jotta hänen hankkimansa (täydellinen?) pelastus "pysyisi". Jostakin syystä hän on nyttemmin muuttunut tismalleen samanlaiseksi kuin ne fariseukset, joita hän toistuvasti maan päällä ollessaan vastusti. (Joku neropatti kommentoi tähänkin varmasti, että sanoihan Jeesus langenneelle naiselle: "Mene, äläkä enää syntiä tee" - tajuamatta, että kun maailmankaikkeuden Luoja antaa käskyn, se toteutuu. Kun Jeesus sanoi viikunapuulle, että älköön siitä enää hedelmää kasvako, se kuivettui, ja kun hän sanoi halvaantuneelle, että nouse, halvaantunut nousi, ja kun hän sanoi sadanpäänmiehelle, että tämän palvelija eli, palvelija toipui siinä hetkessä. Mutta jostakin kumman syystä (nykyfarisealaisen käsityksen mukaan), kun Jeesus käski naista, hänen käskysanansa ei muuttanutkaan todellisuutta, jonka hän on luonut ja joka pysyy hänen voimastaan yllä. Eli Jeesus, joka on "sama eilen, tänään ja iankaikkisesti", muuttuikin naisen kohdalla yhtäkkiä fariseusten kaltaiseksi moralistiksi, jonka sanoissa ei ollut lainkaan uutta luovaa voimaa, vaan joilla hän siirsi naisen harteille moraalisen taakan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lässyn, lässyn... se on tullut selvästi esille kaikista sinun kirjoituksista, että synnistä ei saa puhua ja parannusta ei saa saarnata. Olen sen lukuisista raamatun kohdista osoittanut, että raamattu opettaa, että TEHKÄÄ PARANNUS JA USKOKAA EVANKELIUMI. Parannus tarkoittaa mielenmuutosta ja syntien TUNNUSTAMISTA Jumalalle. Ei siis tarvitse katsella laki kirjaa ja sitten tehdä itselle listaa, mitä saa tehdä ja mitä ei. Laki on kirjoitettu meidän sydämiin. Jokainen joka on aidosti Jumalan Hengestä uudesti syntynyt kokee sydämessä että homous on väärin ja kaipaa päästä siitä irti. "Joka syntiä tekee se on perkeleen oma" -raamattu

      Poista
    2. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. :D

      Poista
    3. Ööö... en ole väittänyt, että olen synnitön. Päin vastoin. Mutta minulla on aina halu vapautua synnistä ja kadun tekemiäni vääryyksiä. Se parannus on nimenomaan mielenmuutosta. Sinun oppisi on, että ole rauhassa se mikä olet ja tee syntiä niin paljon kuin haluat. Vaikka Jeesus sanoi, että ihmisen tulee kieltää itsensä, ei hyväksyä.

      Poista
    4. Jos minä totean, että sinä luet synnistä vapautumisen halusi ja väärien tekojesi katumisesi itsellesi ansioksi, sinä et tietenkään myönnä sitä, vai kuinka? Ja jos minä väitän, että kun Jeesus käski kieltää itsensä, hän tarkoitti ihmisen KOKO itseä, myös sitä osaa, joka kuvittelee kykenevänsä haluamaan vapautua synnistä ja katumaan tekemiään vääryyksiä, sinä varmaan kiellät senkin? Jos ja KUN Jeesus aikansa saarnattuaan ja sen tehottomaksi havaittuaan vei mukanaan KOKO ihmisemme ristille, Hän vei väistämättä myös sen osan, joka mielestään haluaa "päästä eroon synnistä" ja kykenee "katumaan aidosti". Tällöin parannuksenteon (joka on siis metanoia, 'mielenmuutos') merkitys ja sisältö muuttuu päälaelleen: 'metanoia' on sitä, että suostuu uskomaan Jeesuksen vieneen meidät kaikki KAIKKINEMME - synteinemme, paatumuksinemme, katumisinemme, "parannuksentekoinemme" jne.- ristille ja lakkauttaneen koko siihenastisen olemassaolomme ja myös siihenastisen järjestelmän (Aadamista Moosekseen), jossa ihmiskunta oli. Pienen hautahuilin jälkeen Jeesus Kristus nousi kuolleista, ja kuinka ollakaan, uuden ihmiskunnan päänä - siis uuden, ei vanhan. Jos sinä haluat jatkaa olemassaoloa ikään kuin vielä eläisit vanhassa järjestelmässä vanhan minuutesi/minäkäsityksesi vankina, siitä vaan. Mutta on hieman tragikoomista lueksia näitä sinun "vakavahenkisiä, varoittavia, raamatullisia" tekstejäsi. Sinä olet kun jokin komediasarjan poliisihahmo, joka käveleksii ja mulkoilee ympäriinsä paskantärkeän ja yrmeän näköisenä kädet selän takana ja raamattusitaattipamppu vyöllä heilahdellen.

      Poista
    5. Nyt osuit asian ytimeen. Katsos kun sinulla on kristinuskon perusasiat ihan hukassa. EN TIETENKÄÄN LUE KATUMUSTA ITSELLE ANSIOKSI. SE ON PYHÄ HENKI JOKA MINUSSA VAIKUTTAA MIELENMUUTOSTA. ITSESSÄNI EN VOISI MITÄÄN TEHDÄ. Koska sinun käsitys kristinuskosta ja Jeesukseen sovitustyöstä on niin harhainen niin siitä kumpuaa myös nämä sinun epäraamatulliset ja suorastaan Jeesuksen omia sanoja vastustavat kommenttisi. Jeesus sanoi langenneelle naiselle "mene ÄLÄKÄ ENÄÄ SYNTIÄ TEE". Mutta sinähän opetat myös universalismia eli, että kaikki pelastuvat. Sekin on täysin Jeesuksen omia sanoja vastaan. Se tie on kapea joka taivasten valtakuntaan johtaa JA VAIN HARVAT SINNE LÖYTÄVÄT. Jos nyt lopettaisit Jeesuksen vastustamisen ja USKOISIT HÄNEEN.

      Poista
    6. Ja lisäys vielä tuohon. Niinkuin olen ennenkin sanonut, että se EI mene niin, että yrittää väkisin parannella omaa elämää VAAN usko vaikuttaa mielenmuutosta joka saa sinut haluamaan elää ilman syntiä. Ja Pyhä Henki vaikuttaa tuon uskon.

      Poista
    7. Olli-pojuseni, tässä sinulle: LÄSSYN LÄSSYN. :)

      Poista
    8. Tässä kohtaa en voi enää muuta kuin jättää sinut armollisen Jumalan käsiin. Toivottavasti vielä löydät totuuden :)

      Poista
    9. Oliz88, ootko koskaan miettinyt kuinka monta ihmistä oot ajanut ulos "Hyvän paimenesi aitauksesta" omalla armottomuudellasi ja kovuudellasi? Mitähän sulle taivaassa sanotaan? Uskotko todella että sun sanomisistasi seuraa pitkässä juoksussa kenellekään mitään hyvää? Luuletko että porteilla kiitellään hyvästä kilvoituksesta kun olet saanut niin paljon pahaa aikaan?

      Sinun jumalasi vaatii suorituksia. "Usko enemmän, lue Raamattua enemmän, rukoile enemmän, kyllä Jumala sulle vastaa", entä jos ei vastaakaan? Entä jos ihminen väsyy? Mitä tapahtui Jeesuksen sanoille antakaa raskautettujen tulla luokseni? Sinun seurakuntaasi ei väsyneet tai (uskonkilvoituksessaan) epäonnistuneet mahdu.

      Jumala todella on armollinen jos hänellä riittää armoa sinullekin.

      Poista
    10. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    11. Mies: Siis mitä armotonta siinä on, että tunnustaa syntinsä eikä lakaise niitä maton alle? Siitähän näissä kommenteissanion ollut kyse kokoajan. Ja olen niin monesti senkin sanonut että EN TODELLAKAAN OLE ITSE SYNNITÖN, PÄINVASTOIN. Kysymys kuuluu hyväksynkö minä sen, että olen mikä olen ja jatkan huoletta synneissä tarpomista VAI turvaanko minä Jumalan armoon tunnustaen olevani vajavainen. Käsittääkseni tämä on yksi kristinuskon perusasioita. Ja en todellakaan ole tuomitsemassa ketään. Päinvastoin, kehoitan veljellisesti parannukseen jos joku on harhassa ja sitä samaa toivon myös itselle. Olen siitä pahoillani, että ehkä turhan hyökkäävästi lähestyin Patrickia tuossa yhdessä kommentissa. Pääajatus siinä oli, että halusin tietää julistaako Patrick vielä menestysteologiaa joka on selkeästi vastoin raamatun opetusta. Tottakai toivon, että Patrickin näkökulma menestysteologiaan olisi tässä kaiken keskellä muuttunut...

      Poista
    12. Vau! Onpa uskomattoman rohkeata ja avointa kirjoittaa: "Minä EN OLE SYNNITÖN". Se on tismalleen yhtä uskaliasta ja avointa kuin todeta suomalaisena vaikkapa että "Minä EN OLE RUOTSALAINEN". Geez, really!!!??? Montako tuntia kävit sisäistä kamppailua ennen kuin sait puristettua itsestäsi ulos tuon ennenkuulumattoman syvällisen, neroutta hipovan ja rohkeudessaan hämmästyttävän julkilausuman?! Ilmeisesti aika monta, kun sinä jaksat nyt hokea sitä loputtomiin ja tuon ihmeellisen julkitulosi nojalla katsot oikeudeksesi päällepäsmäröidä muita. Olet sinä aika epeli! Täällä sinä märehdit toisen ihmisen seksuaalista suuntautumista ja reiluuden hengessä, tasapuolisuuden nimissä paljastat itsestäsi ultrarohkeasti: "Minä EN OLE SYNNITÖN!"
      Kunpa me kaikki olisimme noin avoimia ja reiluja kuin sinä, Olli-pojuseni.

      https://www.youtube.com/watch?v=3CPjWd4MUXs

      Poista
    13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    14. Ja oliz88-Olli-pojuseni ohoi! Kun Jeesus sanoi fariseuksille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön ensimmäisen kiven", fariseuksilla oli sen verran häpyä, että he sentään pudottivat kivet käsistään. Sinun ei-synnittömyytesi on siitä erikoista sorttia (ja näköjään paljon fariseusten ei-synnittömyyttä härskimpää ja julkeampaa), että se oikeuttaa sinua KERÄÄMÄÄN maasta kiviä ja viskelemään niillä. Joo, ja minä tiedän jo ne puuduttavan unettavat raamattulätinät, joilla sinä tähänkin kommenttiin reagoit. Minä valmistaudun niihin jo ennakkoon: ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ...

      Poista
    15. Voi hyvänen aika. Se ei ole kenenkään kivittämistä, että kehoittaa tekemään parannusta jostain asiasta. On se vaan kumma kun täällä keskustelussa ei saa sanoa sanaa synti kun nämä armollisuuden viitan itselleen omineet ovat tuomitsemassa fariseukseksi. Se on rakkautta totuuteen ja veljeä/sisarta kohtaan jos näkee toisen olevan väärällä tiellä. Sinulle graceland on turha enää näyttää mitään raamatun kohtia ja Jeesuksen sanoja kun, et näytä silti uskovan. Minä en saa tuomita ketään enkä aijokkaan mutta Jumalan sanan perusteella minun on velvollisuus ohjata veljiä/sisaria totuuden tielle ja kuten sanoin aiemmin samoin toivon minulle tehtävän. Pyydän anteeksi kaikilta tämän blogin/keskustelun lukijoita jos olen käyttänyt turhan kärkästä kieltä. Kaikki kunnia Jumalalle ja Herrallemme Jeesukselle Kristukselle. Pelastus tulee yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen kautta. Teoilla emme pelastu mutta teoista voimme tarkkailla kuka todella haluaa seurata Kristusta (lue Jaakobin kirje)

      Poista
    16. ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ.....

      Poista
    17. Olen otettu. Hiljaisuus on myöntämisen merkki :) siunausta kaikille!

      Poista
    18. ZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZZ........................

      Poista
    19. ”Hyväksynkö minä sen, että olen mikä olen ja jatkan huoletta synneissä tarpomista VAI turvaanko minä Jumalan armoon tunnustaen olevani vajavainen.”
      Virke pitää loogisella välttämättömyydelllä sisällään seuraavat ajatukset: Jos ja kun uskova hyväksyy itsensä sellaisena kuin hän on, se merkitsee sitä, että hän tarpoo ”huoletta” synneissä. Uskovan siis EI tule hyväksyä itseään sellaisena kuin hän on; sellainen on vastoin kristinuskon perusopetusta. Ts. Jumalan armoon turvaaminen ei VOI merkitä itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on, vaan ne ovat toisilleen täysin vastakkaisia asioita. Ja tämä on siis kristinukon perustotuuksia. Jumalan armoon turvataan sen sijaan tunnustamalla oma vajavaisuus. Mutta omaa vajavaisuutta ei siis saa missään nimessä todeta itsensä hyväksyen - koska itsensä hyväksyminen sellaisenaan on synnissä tarpomista - vaan ilmeisestikin jonkinlaisen itseinhon merkeissä. Jos nimittäin en saa hyväksyä itseäni tällaisenani, minun on pakko yrittää jollakin tavooin inhota sitä, kuka ja millainen tässä ja nyt olen, koska omana itsenäni oleminen ja itseni hyväksyminen ei missään nimessä ole hyväksyttävää vaan ”synnissä tarpomista”. Ja tämä kaikki on siis kaiken aikaa kristinuskon perustotuuksia. Eli: näihin perustotuuksiin kuuluvat seuraavat teesit: 1) itsensä hyväksyminen on syntiä 2) itsensä hyväksyminen on Jumalan armoon turvautumisen vastakohta 3) Jumalan armoon turvataan itseään inhoten ja oma vajavaisuutensa todeten. Ja HUOM! 4) Edelllä mainituilla manöövereillä EI kuitenkaan OSTETA Jumalan armoa! Niillä ainoastaan ”turvataan” armoon. Tosin jos niitä ei tee, jää Jumalan armosta PAITSI, mutta missään nimessä niillä ei ANSAITA eikä osteta yhtikäs mitään. Tilanne on siis hieman samanlainen kuin jos menet lähikauppaan kolikoita taskussasi, ja haluat kauppiaalta pari litraa maitoa, ja kauppias korostaa, ettet suinkaan OSTA kolikoillasi maitolitroja, vaan sinä ainoastaan ”turvaat” kolikot ojentaessasi hänen hyväntahtoisuuteensa, ja tämä "turvautumisesi" siirrättää sitten maitolitrat omistukseesi. Ihmeellinen onpi maailma. Ja nämä tällaiset pienoiset ristiriitaisuudet ovat aivan perustotuuksia. :D

      Poista
  6. Hei!
    Omen seurannut sinun kirjoituksiasi ja elämääsi etäämmältä. En ole kertaakaan kommentoinut mitään, koska en ole nähnyt sitä tarpeelliseksi. Kommentoijia on riittänyt!
    Mutta haluan uskoa Jumalan armoon. Haluan oppia uskomaan siihen! Kiitos tästä kirjoituksestasi! Se oli jollain tavalla äärimmäisen lohduttava, uskoa elämään luova. Kiitos! Ja kaikkea Jumalan hyvää sinun elämääsi!

    VastaaPoista
  7. Kyllä sinulla on totisesti taito kirjoittaa. Se on voinut olla pelastusrenkaasi, tai mistäpä minä tietäisin.

    Toivosta ei ole helppo puhua niin, että uskoisi siihen. Onnistuit.

    Ihan kuin olisit lähellä jotakin 'käyttöönottoa', vaikka olethan sinä kaiken aikaa.

    VastaaPoista
  8. Tule Jeesus ja siunaa lastas on tuulinen maailman tie.
    Kätes voimakas turvaksi anna, kun uuvun niin nosta ja kanna.
    Ikirauhaan kerran vie.

    Ajan vaivoihin vaivun varmaan, jos Sulta en voimia saa.
    Kiusat kietoo ja houkutus hurmaa, ja synti mun sieluni surmaa.
    Sua kaipaan auttajaa.

    Sinun tahtosi tie on parhain, vain murhetta tie oma toi.
    Usko, rakkaus uupuu jos multa, tuo lamppuuni Henkesi tulta
    Sinä yksin auttaa voit.

    Nämä laulun sanat tulivat mieleen kun luin kirjoitustasi. Sinua on kannettu ja kannetaan edelleen. Siunausta elämääsi!

    VastaaPoista
  9. Graceland: Kertoisitko miten tulot uskoon, eli uudestisynnyit ylhäältä Jumalan Hengestä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitusvirhe. tulot=tulit. Eli miten tulit uskoon?

      Poista
    2. Olli-pojuseni. Kun sinä nyt olet mennyt ottamaan tuon ylimmäispapillisen uskontopoliisin viitan harteillesi, niin jospa et imartelisi itseäsi kuvittelemalla, että kukaan, koskaan, esim. tällä foorumilla uskoutuisi sinulle. Sinun tehtäväsi on (ilmeisestikin) älähtää aina, kun kalikka kalahtaa sinun uskonnolliseen yliherkkään hipiääsi, mutta sielunhoitajan roolissa sinussa on suurin piirtein yhtä paljon viehätysvoimaa kuin Maata lähestyvässä jättimäisessä meteoriitissa.

      Poista
    3. Taisi tässä kohtaa kalikka kalahtaa sinulla arkaan paikkaan. Et siis ilmeisesti ikinä ole käynyt Golgatalla ja saanut kokea Jumalan uudestisynnyttävää voimaa. :)

      Poista
  10. "5. Pahat ihmiset eivät ymmärrä, mikä oikein on, mutta Herraa etsiväiset ymmärtävät kaiken.
    6. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.
    7. Joka laista ottaa vaarin, on ymmärtäväinen poika; mutta irstailijain seuratoveri saattaa isänsä häpeään.
    8. Joka kartuttaa varojaan korolla ja voitolla, kokoaa niitä sille, joka vaivaisia armahtaa.
    9. Joka korvansa kääntää kuulemasta lakia, sen rukouskin on kauhistus.
    10. Joka eksyttää oikeamielisiä pahalle tielle, se lankeaa omaan kuoppaansa; mutta nuhteettomat perivät onnen.
    11. Rikas mies on omissa silmissään viisas, mutta ymmärtäväinen köyhä ottaa hänestä selvän.
    12. Kun vanhurskaat riemuitsevat, on ihanuus suuri; mutta kun jumalattomat nousevat, saa ihmisiä hakea.
    13. Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon." Oi kuinka rakastankaan oikeudenmukaista mutta armollista Jumalaa. Kaikki kunnia Isälle Jumalalle ja Herralle Jeesukselle Kristukselle. Armoa ja rauhaa kaikille Kristuksen omille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikitte sanoilla, kuin kissa katsoisi kuutamoon.

      Poista
  11. Miksi sinä patrick et voi sanoa suoraan asioista vaan kaikki kirjoituksesi ovat liian korkealentoisia. Onko mielestäsi homoseksuaalisuus synti? Jatkatko elämääsi homona? Kysyn tätä siksi että olen tämän oliz88 kanssa samaa mieltä että homoseksuaalisuus on synti ja siitä tulee tehdä parannus.
    Monet ihmiset seuraa kirjoitteluasi edelleen ja ottaa esimerkkiä sinusta. On surullista jos olet päätynyt tai päädyt johtamaan ihmisiä harhaan tässä homoseksuaalisuus kysymyksessä. Jos hyväksyt homouden nii silloin me emme seuraa samaa Jeesusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä lausua turhia lauseita. Ei vaatimuksiin tarvitse vastata. Miksi seurata tai ottaa esimerkkiä. Itsekunnioitusta. Itsehillintää. Itsetuntemuksessa on hiljaisuus.

      Poista
    2. Voi hyvää päivää näitä ihmisiä :D

      Poista
    3. kisu, tässä sulle: https://www.youtube.com/watch?v=3CPjWd4MUXs

      Poista
  12. You were never created to live "for" Him. You were created IN Him to live "from" Him! (John 14:20)
    - Dave Carringer -

    VastaaPoista
  13. Now if all were included in his death they were equally included in his resurrection. This unveiling of his love redefines human life! Whatever reference we could have of ourselves outside of our association with Christ is no longer relevant. This is radical, and our most defining moment! No label that could possibly previously identify someone carries any further significance! Even our pet doctrines of Christ are redefined. Whatever we knew about him historically or sentimentally is challenged by this conclusion. (By discovering Christ from God’s point of view we discover ourselves and every other human life from God’s point of view! Paul sees by revelation that what Jesus redeemed in every person brings absolute closure and death to any other reasoning and judgment we may have had of ourselves or anyone else for that matter! This is our ‘metanoia’ moment! “From now on therefore, we no longer know anyone according to the flesh, even though we once knew Christ from a human and religious point of view.”)
    [II Corinthians 5:15-16]
    Mirror Bible

    Imagine how impossible intimacy would be if love had to be "balanced out" with threats! The law of performance doesn't balance grace; it opposes it!

    Here's the difference between the old and the new: we no longer waste another day living "towards" when we can immediately live "from" our redeemed innocence! ❤️
    Heb 10:1 The annual sacrificial rites as the shadow of the eventual object would always leave the worshipper feeling inadequate and be a reminder year after year of the sinfulness of man.
    Heb 10:3 But in the very repetition of these ritual sacrifices the awareness of guilt is reinforced rather than removed.

    - FRANCOIS DU TOIT -

    VastaaPoista
  14. Your in-Christness is not the result of a lucky draw!
    Calvinism lied to you!
    Neither is it the result of your "choice" to follow Jesus!
    Something doesn't become true by popular vote! Or by our beliefs! If it wasn't true to begin with, we're wasting our time trying to "believe" it true!
    Faith happens to you when you encounter the good announcement! 😳😁
    Of God’s doing are we IN CHRIST… (1 Cor 1:30)
    For “evangelical theology” to miss the meaning of humanity’s inclusion IN CHRIST before they knew it or believed it, is to completely miss the point of the death, descent into hell, resurrection and ascension of Jesus!
    This would make Jesus irrelevant and reduce the salvation of the human race to their own fate managed by institutionalized religion, attaching mere sentimental value to an historic Jesus who died and rose again.
    By dying our death as fully God and fully man, once and for all (not for a "select few!"), death became the doorway, whereby Jesus would enter into our hell and deepest darkness and sense of lostness and loneliness as a result of the lies we believed about ourselves - to triumphantly lead us out as his trophies and relocate us face to face with the Father of the universe!
    Eph 4:7,8 and 9 See mirror bible! ❤️
    All this happened while we were still dead in our trespasses and sins! Eph 2:5,6
    Co-quickened, co-raised, co-seated in his Executive authority [his right hand]
    Now ponder Colossians 3:1-3 and engage your thoughts with Throne room realities!
    - FDT -

    VastaaPoista
  15. “Jesus forgave his murderers while they were murdering him. Not after they confessed, or repented, or said some sinner's prayer, or accepted Jesus as their personal Lord and Savior, or anything. While they were still murdering him, Jesus forgave them. I think the rest of us can relax." - Lisa Hadler

    VastaaPoista
  16. "I saw Jesus at the right hand of the Father, the same Jesus who had given his life for me and for the world. I saw love on the throne of the universe, all-pervading, all-prevailing, all-conquering love. I read where "of the increase of his government and peace there shall be no end," and I saw there was no place for hell in the resolution and restoration of all things and all people that is promised multiple times and is surely coming by the One who works all things together for good and who keeps all his promises. All kingdoms come under his kingdom, which he then submits to the authority of his father. Any concept of the eternal nature of hell became a laughingstock, a joke, a twisted piece of demonic thinking designed to keep as many people in bondage for as long as possible, but ultimately failing to do so. This happened to me when I was still in a fundamentalist cult, and it took me a long time to leave -- though I left immediately as soon as I saw the damage that was happening to my children. But I knew for a long time that hell had been disabled and had an end, and that there is hope for everyone, and that love wins." - PB -

    VastaaPoista
  17. "Most of you think that what follows is against God and unbiblical because it disagrees with your own interpretation and/or what you've been taught. I used to think just like you do.
    To put it bluntly, believing in penal substitution (that Jesus endured the Father's wrath for us) is the result of ignorance and blindness. Ignorance, because you don't understand what the High Priest actually did on the Day of Atonement, and blindness, because of our human incapacity to see anything other than an angry god that needs to be placated. That article rightly calls the idea 'pagan' because it is-- we've made the Father into Molech and twisted the Bible to justify it.
    The Temple was a metaphor for Creation-- God, beyond time, matter, and space was in the Holy of Holies at the center, with the created world outside the Veil of matter and flesh. When the high priest went in and sprinkled lamb's blood on the Mercy Seat, it typified the cleansing of all creation with God's own blood. Then the high priest came out through the Veil wearing a brilliant white robe and phylacteries with the Name That Could Not Be Spoken written on them-- typifying God Himself emerging into time and space-- and cleansing everything with the blood. Then the priest put on another robe, made of the same material as the Veil, showing God as one of us.
    The whole picture is of God coming to us to set creation free-- actually the opposite of anger-appeasement. The anger and violence are ours, part of every civilization and religion mankind has ever devised. One of the reasons Jesus submitted to it was to show its powerlessness by rising from the dead, that we need never fear it again. That's my God.
    This isn't new. It's the original Gospel. It's taken 2,000 years for us to get things this sick and twisted." - Don Francisco -

    VastaaPoista
  18. We crucified Jesus. Nothing could be more clear. The wrath poured out on Calvary’s hill did not originate in the Father’s heart, or in the Holy Spirit’s, but in ours. It was the Jews and the Gentiles (us), not his Father or the Holy Spirit who mocked Jesus, ridiculed him, unjustly condemned him, beat him, and tortured him to death. (See Matthew1:21, 23; 16:21; 17:12, 22, 23; 20:18-19, 28; 26:2-4, 45, (53) 59, 66; 27:1, 25-26, 31, 35, 46; Mark 8:31; 9:12, 31; 10:33-34, 45; 14:1, 11 (27) 41; 15:24-25; Luke 9:22, 44; 17:25; 18:31-33; 19:47; 20:13-17; 22:2, 53; 23:18-23, 33; John 16:32; 17:26; 18:35; 19:15-16, 18; Acts 7:52; Heb 12:3; 9:28; IPet 2:24; 3:18; Gal 3:13, not to mention the rest of Paul).
    How does the blessed Trinity, the Father, Son and Holy Spirit find a way to unite themselves in their unutterable oneness and love and life with us in our iniquity, and sad, broken, hellish destitution (and what is ‘salvation’ without this union)? This is the question, to me. Anything less than this union (with the sinful us) may get us forensically ‘declared’ legally clean, perhaps, but the broken us is still outside of the abounding life of God. What exactly is ‘salvation’ if it does not include our real place in the trinitarian life?
    The shocker, as Scripture is at pains to shout, is submission, divine submission—to us in our sin. Far from being the place where he poured out his wrath on his beloved Son, the cross is about the human race pouring out our wrath on the beloved and anointed one. And the cross is about the Father using our treachery as his way of finding us in our iniquity—in his union with Jesus—and accepting us as we are, embracing us, including us in his own relationship with his beloved. Who saw this coming? Yet what could be more obvious? On this day millennia ago Jesus submitted himself to us in our loathsome pain, in our collusion with the dastardly one’s vile hatred of the blessed Trinity and of all things living and beautiful. We were trapped in the darkness of the evil one, lost to life in the Father’s arms, without light, life, and hope. Jesus submitted his life to us, and we—in the madness of evil’s spin—crucified him. He died in the arms of our disgust. He bowed before humanity in our great darkness. In his submission he made contact with Adam hiding in the bushes. Therein he reached us, the real us. Submitting to our diabolically schemed, murderous betrayal he found his way inside our iniquity—and he brought his Father and the Holy Spirit with him—uniting all that he is as the Father’s beloved and faithful Son, and all that he is as the One anointed in the Holy Spirit with us in our sin. This is the at-onement. Jesus is the mercy seat, the place where heaven and all it contains meets all that we are as sinners in divine, inconceivable mercy. This Jesus is real hope. He is Good Friday. - C. BAXTER KRUEGER -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Patrick, moni vanhempi ihminen näki kaiken sen läpi mitä yritit vetää läpi. Sun pitää ottaa vastuu siitä motiivista mikä laittoi sut vetään läpi sitä epärealistisen superpositiivista roolia. Sä oot tavallinen nuori ihminen kuten kaikki muutkin. Siitä on hyvä alkaa uudestaan.

      Poista
  19. With God there is no merit system. No points are awarded or taken away. There is simply no such reckoning, and never has been. There is only the love of God surrounding us through Christ by the Holy Spirit. - Jeff Doles -

    VastaaPoista
  20. http://www.patheos.com/blogs/unfundamentalistchristians/2017/04/indeed-many-universalism-early-church/

    VastaaPoista
  21. The Lamb of God, slain by Adam’s race, lives now inside our abyss of shame, and is not swallowed by it: the light shines in our darkness, and our darkness cannot overcome it. This is our true hope.
    - Atle Peersen Bakken -

    VastaaPoista
  22. Many teachers in evangelical Christianity have made the Father’s forgiveness conditional on two things.
    1. God’s wrath must be appeased with blood.
    2. After God’s wrath is appeased with blood, God still won't forgive you, his wrath is still against you, UNTIL you repent and accept that God’s wrath was appeased with blood.
    Then and then only will God forgive.
    That's not forgiveness. That's both God requiring payment of a debt and then requiring you earn the application of that transaction by changing your ways.
    What if the cross was not to enable God to forgive, and what if repentance is not to enable God to forgive? What if God is able to simply forgive? What if the cross is a clear revelation that God does not count our sin against us, and this has world-reconciling power?
    - Jacob M. Wright -

    VastaaPoista
  23. Justitia was a goddess. She was talked about and worshiped long before Luther, Calvin and the Anabaptists misunderstood the relation of Gospel to Law (or justitia), long before all the talk of social justice following Rauschenbusch, Thurman and King, and long before it became chic to think one had the moral high ground because one stood for 'Justice!'
    Human understandings of justice are always conducted from within an economy of exchange that has to have losers and winners, persecuted and persecutor. It has been this way since Abel's blood was spilled and cried out for retribution, a re-tributing of his life.

    God justice is totally foreign to us. However, Paul saw clearly what the Gospel was about when he declared that 'God's justice' was to forgive everyone, the entirety of human history, every person. This is what is meant by the 'dikaiosune theou' (usually mistranslated as 'righteousness of God'). This is Paul's argument in Romans 1-11.
    Love forgives. Love keeps no record of wrongs.
    But we humans do.
    And so we trot out our record of past injuries against one another, seeking redress, and Justitia. Worse is that we falsely call this Gospel. It is not Gospel; it is just justice having co-opted the message through our misunderstanding and secret desire to remain in the dark.
    Divine justice is manifest when we forgive our enemies, bless our persecutors and trust the Abba, the God of Life.
    - Michael Hardin -

    VastaaPoista
  24. A few years ago I had one of those late night epiphanies. I was sitting outside having a port (or possibly 3-5) and a cigar and talking to God about what a failure I was as a Christian and how disappointed He must be with me. I'd been in a Pastoral role in a church for the previous 10-12 years but it just wasn't satisfying or impactful - I was having 1st world angst issues 😏 (and a bit of a self-pity party probably). I did, however, believe I was a constant source of disappointment to Him.
    I didn't hear an external voice, I never have, but an internal voice said: "I am righteous and just!" (Big echoey Charlton Heston voice) and I replied "Well that doesn't encourage me much. It's because of that I think I disappoint you."
    Now I kid you not, the next words were "Ya silly bugger, it's because I'm like that you got nothing to worry about!" this time in a more Crocodile Dundee Aussie drawl.
    "D'ya think I'd ever look at Jesus, and all He went thru and then say 'Naah mate, that buggers too bad for even you to save. I know you went to Hell for him but I'm gunna squish him anyway!"
    The next words went straight to my angst and fear "Dale, I'll never hold you accountable for what my Son did for you, if I did I would deny Him and His suffering. I would be saying He died in vain, that it wasn't enough. It was. The innocent died for the guilty, the righteous for the blind, and the "justice" demanded by the Law, and the legal accuser, was crushed. It's because I'm righteous and just that I can say 'You are safe, you are loved, and you are home.' My Son has made it so, and you My son, are not just accepted but valued."
    I had a manly leakage in the eye region, and the voice went back to Dundee "So stop looking at yaself ya mug, keep ya eyes on Him. You'll be right mate, it's all taken care of!"
    And that's the truth of my midnight experience ... not embellished or exaggerated, just the truth.
    Not a theological study but it tore down 30+ years of religious angst and self-flagellation.
    I'm doing better now folks.
    - DC -

    VastaaPoista
  25. Niille, jotka vetoavat pystyynkuolleen konservatiiviseen, kirjainta palvovaan raamatuntulkintaansa vetoamalla siihen, että Raamattu on Jumalan Pyhän Hengen inspiroimaa Sanaa, siteerattakoon erästä taiteilijaa: "When I paint a tree, the tree inspires my painting, but it doesn't dictate it."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jumalan Sana on Kristus ja raamattu on ilmoitus Kristuksesta. Jos otat jotain pois raamatusta otat samalla jotain pois Kristuksesta.

      Poista
    2. Kas kun juuri tuo sattui juuri sinuun. En minä sitä sinulle suunnannut. Raamattu ei ole ilmoitus Kristuksesta. Se evankeliumi, jota Paavali julisti, josta hän kirjoitti ja jonka hän sai ylösnousseelta Kristukselta, on ilmoitus Kristuksesta, ja kaikki muu Raamatussa on Paavalin evankeliumille alisteista. Joka muuta väittää, on kuin mies, joka menee ravintolaan ja alkaa hotkia ruoan ohella ruokalistaa, servettiä ja pöytäliinaa ja väittää, että nuo kaikki ovat syötävää.

      Poista
    3. Puolustan sitä totuutta joka on koko klassisen kristinuskon perusasioita. Ja tarkoitus tässä on ohjata sinua totuuteen ei lyödä: "46. Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.
      47. Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?" -Jeesus

      Poista
    4. Jotta voisit puhua klassisen kristinuskon perusasioista, sinun tulisi olla perehtynyt kirkon koko historiaan, mitä aivan ilmiselvästi sinä et ole sitä tehnyt. Sinulla on noin 1500-vuotinen aukko klassisen kristinuskon tietämyksessäsi. On esimerkkiksi täysin käsittämätöntä, että väität universalismia harhaopiksi. Sitä se ei ollut ensimmäiseen 300 vuoteen kirkon historiassa, eikä sitä sellaisenaan missään vaiheessa ole julistettu harhaopiksi. Sitä paitsi sinä käyttäydyt ihan niin kuin Jeesus ei olisi noussut kuolleista. Pari jaetta aiemmin Jeesus toteaa: "Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä, ja ne juuri todistavat minusta; ja te ette tahdo tulla minun tyköni, että saisitte elämän." Sinä kuvittelet, että sinun tulee ns. raamatullisuudellasi ylläpitää pelastustasi, mikä on vielä typerämpää kuin em. fariseusten toiminta (Jeesus kun ei ollut vielä noussut ylös). Etkö sinä näe ja tajua, että sinä olet KristukseSSA ja ettei teidän välillänne ole mitään railoa tai etäisyyttä? Että kaikki railot ja etäisyydet naulittiiin ristille? Kuinka sinä olet onnistunut tunkemaan Raamatun itsesi ja Kristuksen väliin joksikin ihmeen pelastuksen "varmistukseksi". Ei Jeesus ole mikään teologian professori, joka kulmiaan kohotellen kyttää meitä, jaksammmekohan me pitää uskollisesti oman uskontokuntamme "pyhistä opinkappaleista" kiinni. Sinulla nuo opinkappaleet tuntuvat olevan ainainen omien vajavaisuuksien tutkiminen ja niiden tunnustaminen ja "aito katumus" ja mitä lie? Ja kiireen vilkkaa sinä muistat aina toistaa, ettet sinä niillä osta Jumalan armoa, että Jumalan armoa ei ponnisteluilla ylläpidetä. Etkö sinä näe, kuinka ristiriitaisia sinun tarinasi ovat?
      Sinun "klassisen kristinuskosi" perustotuuksiin kuuluvat seuraavat teesit: 1) itsensä hyväksyminen on syntiä 2) itsensä hyväksyminen on Jumalan armoon turvautumisen vastakohta, joten 3) Jumalan armoon eli Jeesukseen turvataan itseään inhoten ja oma vajavaisuutensa todeten. Ja HUOM! 4) Edellä mainituilla manöövereillä EI kuitenkaan OSTETA Jumalan armoa! Niillä ainoastaan ”turvataan” armoon. Tosin jos niitä ei tee, jää Jumalan armosta PAITSI, mutta missään nimessä niillä ei ANSAITA eikä osteta yhtikäs mitään. Tilanne on siis hieman samanlainen kuin jos menet lähikauppaan kolikoita taskussasi, ja haluat kauppiaalta pari litraa maitoa, ja kauppias korostaa, ettet suinkaan OSTA kolikoillasi maitolitroja, vaan sinä ainoastaan ”turvaat” hänen hyväntahtoisuuteensa , kun ojennat hänelle kolikot, ja tämä "turvautumisesi" siirrättää sitten maitolitrat omistukseesi. Ihmeellinen onpi maailma. Ja nämä tällaiset pikkuriikkiset ristiriitaisuudet ovat siis klassisen kristinuskon klassisia perustotuuksia.

      Poista
    5. Tutustuppa vaikka alkuunsa reformoituun teologiaan. Usko on täysin Jumalan lahja ja armoa. Olet siinä oikeassa, että universalismi on loogisempi kuin arminiolainen oman valinnan pelastusoppi. Universalismi on kuitenkin täysin epäraamatullinen ja Jeesuksen omia sanoja vastaan. Usko ihmisessä perustuu täysin Jumalan armovalintaan eikä siinä ole ihmisen omilla teoilla/valinnoilla mitään osaa. Raamattu puhuu monessa kohtaa Jumalan valituista. Reformoitu teologia on ainut joka on looginen , eikä ole ristiriidassa raamatun kanssa toisin kuin universalismi joka vetää vessanpöntöstä alas ne kohdat raamatusta jossa puhutaan helvetistä.

      Poista
    6. Myös "parannus"(mielenmuutos) on siis täysin Jumalan työtä ihmisen sydämessä, eikä ihmisen omaa ansiota.

      Poista
    7. https://m.youtube.com/watch?t=226s&v=4xTRClmG410

      Poista
    8. Olen näköjään joskus katsonut tuota Pasi Turusen videota. Hän mainitsee Kalevi Lehtisen, jonka Jumalan armoa tähdentävät kirjat pitivät mielenterveyttäni koossa 90-luvulla, kun olin aivan sotkussa viinan kanssa (siis niin sotkussa, että kävin läpi kaikki mahdolliset mielen asenneilmastot katumuksesta ja parannuksenteosta täydelliseen piittaamattomuuuteen). Tiedän toki arminiolaisuuden ja kalvinistien vastakohta-asettelun. Mutta ennen tuota kahtiajakoa kirkon historiassa on ollut olemassa universalismi, joka EI ole SEN ENEMPÄÄ RISTIRIIDASSA Jeesuksen ja/tai Paavalin opetusten kanssa kuin arminiolaisuus tai kalvinismikaan. Kaikki noita kolmea oppia voi puolustaa ja vastustaa Raamatulla, muutenhan noita oppeja ei olisi olemassa! Opillisen kahtiajaon sijasta historiallisesti todempi on KOLMIAjako, jonka voi esittää seuraavasti (tämä on suomennos Thomas Talbottin kirjasta ):

      Esittäkäämme aluksi kolme Jumalaa koskevaa väitettä, jotka eivät kaikki voi samanaikaisesti pitää paikkansa:
      1) Kaikki syntiset ovat Jumalan lunastavan rakkauden yhtäläisiä kohteita siinä mielessä, että Jumala, joka ei katso henkilöön, haluaa vilpittömästi sovittaa jokaisen ihmisen itsensä kanssa ja siten valmistaa kunkin autuaalliseen yhteyteen kanssaan.
      Tälle kohdalle voi hakea Raamatusta tukea seuraavista kohdista: 2 Piet. 3:9: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen”, 1 Tim. 2:3–4: ”Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”, Hesekiel 33:11a: ”Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää”, ja kenties kaikkein selkeimmin Valitusvirsissä (3:22, 31–33): ”Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut – – Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa. Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.” Lisäksi: ”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien” (1 Joh. 2:2). Mutta jos Jumala, jonka tähtäimessä on koko maailman sovitus (2 Kor. 5:19), epäonnistuisi yrityksessään, hänen oma tahtonsa, jota yllä olevissa kohdissa kuvataan, kärsisi traagisen tappion.

      2) Kaikkivaltias Jumala tulee lopulta onnistumaan ja sovittamaan itsensä kanssa jokaisen, jonka sovitusta Hän aidosti toivoo ja haluaa.
      Tämä väite saa puolestaan tukea seuraavista Raamatun paikoista: Ef 1:11b: ”hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan”, Job 42:2: ”Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa”, Ps. 115:3: ”Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee”, ja Jes. 46:10b,11b: ”minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen – – Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitä olen aivoitellut, sen minä myös teen.” Noissa tekstikohdissa annetaan ymmärtää, että Jumala kykenee toteuttamaan kaikki aikomuksensa. Ja monissa muissa kohdissa annetaan ymmärtää, että Jumalalla on sekä tahto että valta saattaa kaikki Kristuksen hallinnan alle (1 Kor. 15:27–28), sovittaa kaikki Kristuksessa (Kol. 1:20) ja tuoda vanhurskaus ja elämä kaikille Kristuksen kautta (Room. 5:18).

      3) Jotkut syntiset tulevat jäämään vaille sovitusta Jumalan kanssa ja tulevat siksi jäämään iankaikkisesti eroon Hänestä. (Lisää tähän mieleisesiä Raamatun kohtia, suom. huom.)
      JATKUU...

      Poista
    9. Kristillisyyden historiassa augustinolais-kalvinistinen perinne on korostanut Jumalan kaikkivaltiutta sekä sitä, että syntisiä tulee joutumaan helvettiin, joten tuossa perinteessä on jouduttu luopumaan ajatuksesta, että Jumala haluaa aidosti kaikkien syntisten pelastumista, eli kohdasta 1). Arminiolaiset vastustavat Calvinin ennaltamääräämisoppia, joten heidän on luovuttava kohdasta 2). Universalistit puolestaan hyväksyvät kaksi ensimmäistä väitettä, joten heidän on hyljättävä väite 3).

      Universalistit eivät poikkea kalvinisteista ja arminiolaisista siinä, etteikö heidän olisi luovuttava väitteestä, joka ainakin ensi näkemällä vaikuttaa saavan tukea Raamatusta. OLENNAISTA SIINÄ, MINKÄ VÄITTEISTÄ HYLKÄÄ, ON, ETTÄ SAMALLA PALJASTUU, MILLAISEKSI JUMALAN PERIMMÄISEN LUONTEEN MIELTÄÄ. Jos hylkää väitteen numero 1), silloin ei voi pitää armahtavaa rakkautta Jumalan ydinolemuksena; on toisin sanoen pääteltävä, että jokin rajoittaa Jumalan rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan. Tästä syystä kohta 1) lienee tärkein kaikista väitteistä, sillä se pureutuu Jumalan olemuksen ytimeen. Kohdan 2) hylkäävät eivät voi pitää Jumalan rakkautta voitokkaana, vaan Hänen on pyrittävä minimoimaan tappiot ja aikaansaamaan mahdollisimman ideaali tasapaino hyvän ja pahan välille. Kohdan 3) hylkäävät voivat sen sijaan uskoa sekä Jumalan rakkauden rajoittamattomuuteen että siihen, että Hänen lunastavaa tahtoaan ei voi pysäyttää mikään.

      Muodostuu niin ollen kolme erilaista kuvaa Jumalasta: augustinolaisen näkemyksen mukaan Jumalan lunastavaa tahtoa ei voi estää, mutta Hänen rakkautensa on rajoittunutta, arminiolaisen näkökannan mukaan Jumalan rakkaus on rajoittamaton, mutta Hänen lunastavan tahtonsa esteeksi ilmaantuu tekijöitä, joita Hän ei kykene kontrolloimaan, ja universalistisen näkemyksen mukaan Jumalan rakkaus on rajoittamaton ja samoin on Hänen lunastava tahtonsa.

      Voimmekin esittää kysymyksen: Missä edellä esitetyistä kolmesta näkemyksestä tulee parhaiten julki Jumalan ylistettävä luonne ja kunnia?
      Ja kaksi lisäkysymystä kuuluvat:
      Mikä edellä esitetyistä kuvauksista, jos se olisi totta, tarjoaisi parhaat edellytykset toivolle?
      Ja: Mikä herättää meissä todennäköisimmin pelkoa?

      Poista
    10. Ihan hyviä pointteja. Nyt ei ole kuitenkaan aikaa vastata joten katsotaan jos kerkeän joskus myöhemmin vastaamaan (ja muistan). Mutta sanon kuitenkin, että kaikkiin reformoidun teologian ongelma kohtiin on olemassa selitys joka ei kuitenkaan tee vääryyttä raamatun ilmoitukselle vaan ennemminkin on sopusoinnussa sen kanssa.

      Poista
    11. Samoin on universalismin laita. Reformoitujen Jumalassa on vain sellainen pikkuvika, että hän on kuin saatana: täydellisen psykopaattinen sadisti.

      Poista
    12. Noin itsekkin ajattelin ennenkuin rupesin ymmärtämään asiaa. Ihminen on lähtökohtaisesti ihan mielellään kapinassa Jumalaa kohtaan ja vihaa Jumalaa. Ajatteleppa asiaa niin, että joku random tyyppi hyökkää sinun kimppuun ja rupee pieksee sinua vaikket ole tehnyt hänelle mitään pahaa. Onko se sinusta väärin, että hänet oikeudessa tuomitaan syylliseksi. Jos taas puolestaan oikeudessa pyydät, että hänet vapautetaan niin se on silkkaa armoa. Tuo oli hyvin yksinkertainen kuvaus mutta ehkä sitä kautta ymmärrät, että Jumala ei ole sadisti tuomitessaan ihmisen hänen synneistään. Ja me emme tiedä millainen paikka helvetti on mutta voimme luottaa siihen, että Jumala on ehdottoman oikeudenmukainen. Ei olis kyllä aikaa kirjotella näitä kun pitäis opiskella mut ei millään malta olla kirjoittamatta :D

      Poista
    13. Ja sinun laillasi minäkin ajattelin vuosikymmenet ennen kuin rupesin AJATTELEMAAN, piste. Jumala nimenomaan olisi sadisti, jos hän tuomitsisi rajallisen ja ajallisen elämän eläneen ihmisen rajallisesta määrästä (r)ajallisia syntejä iankaikkiseen "kadotukseen" eli "helvettiin". Tuollaisella tuomiolla ei ole mitään tekemistä edes maallisen oikeudenmukaisuuden kanssa, saatikka sitten taivaallisen, joka on parantavaa ja eheyttävää ennalleen asettamista. Milläköhän helvetin logiikalla (nimenomaan sillä) on niin, että ensimmäiset triljoona (1 000 000 000 000 000 000) vuotta liekkimeressä ei ole sovittanut vielä edes ainutta synnin aihiota, sillä jos se sen tekisi, helvetti päättyisi lopulta joskus, esim. kvadriljoonan vuoden päästä? Tuollainen Jumala ei ole mitään muuta kuin vajavaisen ihmismielen kehitelmä, ihmisen, jonka oikeudenmukaisuuskäsityksen ytimessä on kosto, ja samainen ihminen kostontäyteisessä ymmärtämättömyydessään kuvittelee sitten Jumalan olevan itsensä kaltainen, eli: kostonhimossaan ÄÄRETÖN. Tämä julkilausumaton ajatusrakennelma sitten taputellaan sellaisella ylevän hurskaalla sanalaastilla kuin "Jumala on vanhurskas" tai "Jumala on pyhä".

      Poista
    14. Ihminen luonnostaan vihaa nimenomaan Jumalaa, joka on asettava KAIKEN ENNALLEEN. Tästä ovat osoituksena KAIKKI maailman uskonnot. Ne eivät voi sietää ajatusta kaiken ja kaikkien ennalleen asettamisesta sulasta armosta. Sitä Jumalaa vihaavat valitettavasti reformoidutkin, jotka eivät voi sietää ajatusta kaikkien pelastumisesta.

      Poista
    15. God's purposes are restorative. His ways are always consistent with His infinite and holy and just LOVE.
      He does not punish because He has a violent temper and needs to see human torture. Molech and Baal demand this, not the Abba of our Beautiful Savior.
      - Mo Thomas -

      Poista
    16. Sitä paitsi koko tuomiosta puhuminen on mieletöntä, koska Jeesus Kristus poisti tuomion perusteen, synnin, kokonaan ja kerta kaikkiaan. Joka ei usko tähän, sen on toki pohdittava tuomion eli kangastuksen olemusta.

      Poista
    17. Oikeastaan ei-universalisti-kristittyjen Jumala on vielä skitsoidimpi ja hullumpi kuin muslimien Allah; ensiksi hän uhraa oman Poikansa ja siitä huolimatta tuomitsee enimmän osan ihmiskunnasta iankaikkiseen helvettiin.

      Poista
    18. Ihan uteliaisuutta kysyn, että oletko sitä mieltä, että kaikki menee suoraan taivaaseen ilman minkäänlaista tuomiota? Eli Jumala toivottaa iloisesti Hitlerinkin tervetulleeksi taivaan iloihin vaikkei hän olisi osoittanut koko elämän ajan pienintäkään katumusta hirveistä teoistaan? Vai uskotko siihen niinkuin moni universalismin kannattaja, että ne jotka eivät ole ottaneet Jeesusta vastaan maanpäällisen vaelluksen aikana joutuvat kärsimään tietyn ajan helvetissä ennen kuin pääsevät taivaaseen?

      Poista
    19. Minä uskon, että tuomiota siinä mielessä ja sellaisena kuin sitä uskonnollisessa puheessa yleensä käytetään ei ole. Juuri sellaisen tuomion, johon sisältyy jonkin sortin koston ("silmä silmästä") ajatus, Kristus viimeistään lakkautti ristillä (jos Jumalan mielessä ja suunnitelmissa sellaista tuomiota on ylipäätään milloinkaan ollutkaan - väitän, ettei ole). Hitleriä käytetään monesti tällaisissa keskusteluissa. Sekä reformoiduille että arminiolaisille voisi heittää vastakysymyksen, että jos Hitler rukoili "syntisen rukouksen" (tuon ihmeitä tekevän mantran, jolla muka EI osteta Jumalan armoa, mutta joka ihmeellisesti kuitenkin siirrättää Jumalan armon osallisuuden rukoilijalle) ennen kuolemaansa, hänkö nyt sitten välttyi tuolla pikaisella rukouksellaan kaikelta siltä tuomiolta, joka hänelle arminiolais-kalvinistisessa katsannossa kuuluisi kuoleman rajan tuolla puolen, jos hän ei rukoustaan rukoillut? Eli jos hän ehti sutaista ilmoille katumusrukouksen ennen kuolemaansa, on oikein ja vanhurskausta, että hän välttyy kaikelta tuomiolta ajan rajan tuolla puolen, mutta muussa tapauksessa ajan rajan ylitettyään hänen tulee ensiksi kärsiä mittaamattomasti ennen kuin hänen rukouksiaan otetaan kuuleviin korviin (tai siis arminiolas-kalvinistisessa helvetissähän niitä ei oteta huomioon lainkaan)? Mikä ihmeen eettis-moraalinen rautaesirippu ihmisen fyysinen kuolema oikein on? Miksi kuolema muuttaisi "pelisäännöt" jotenkin toisenlaisiksi? Jos ennen kuolemaa rukoiltu katumusrukous säästää meidät oikein ja vanhurskaasti "tuomiolta", miksi se ei voi tehdä sitä "oikein ja vanhurskaasti" kuoleman rajan tuolla puolen? Jos Jumala voi "hetkessä uudistaa paatuneimmankin ihmismielen" kuoleman rajan tällä puolen, miksi Hän ei voisi tehdä sitä rajan tuolla puolen? Jos sen sijaan Jumalan oikeudenmukaisuus on pelkästään parantavaa ja eheyttävää ennalleen asettamista, koko tuomiolla spekulointi ja vetkuttelu lakkaa mielettömänä. Ja Hitlerhän on vain pikkutekijä arminiolas-reformoitujen Jumalan rinnalla, joka ei edes kaasuta ketään tiedottomaksi ennen polttouuniin paiskaamista vaan käristää miljardeja ihmisiä jättiläisuunissa loputtomiin. Sellaisella sadisti-Jumalalla, joka on vain muunnelma Moolokista ja Baalista, ei ole minkäänlaisia moraalisia edellytyksiä TUOMITA ketään.

      Poista
    20. No sitä lähinnä tarkoitinkin, että eikö "hitler" tai kukaan muukaan edes ennen taivaaseen astumista koe tehneensä väärin, mutta ymmärsin tekstistäsi, että Jumala vaikuttaa mielenmuutosta ennen kuin pääsee taivaaseen vaikkei varsinaista rangaistusta olisikaan... ymmärsinkö oikein?

      Poista
    21. Itse kullekin tekisi varmaan hyvää yrittää hommata jostakin netin uumenista Isis-video, jossa poltetaan jordanialainen pilotti elävältä. Kestää kuulemma puolisen tuntia. Samalla voisi sitten meditoida ja ihmetellä, millaista Jumalan ihmeellinen, yli ymmärryksen käyvä "vanhurskas ja pyhä rakkaus" on.

      Poista
    22. Sori, en huomannut sun kysymyksen ilmaantuneen tuohon... Jep, jotenkin noin se varmaan menee. :)

      Poista
    23. Tämä ei-universalisti-kristittyjen "jumala", joka on Molokin, Baalin ja Zeuksen sekasotku, on niin mielipuolisen pelottava, että hänen puolustamisekseen ja koko homman perustelemiseksi on historian saatossa jouduttu kehittelemään Raamattua kainalokeppinä käyttäen mm. ideat ihmisen täydellisestä turmeltuneisuudesta ja pahuudesta - koska kaikki ajattelevat intuitiivisesti, että ainoastaan täysin turmeltunut olento voi ehkä jotenkuten "ansaita" palkakseen loputtoman liekkimeren (eli Hitlerin käristämät ei-messiaaniset juutalaisetkin ovat tosiasiassa 'täysin turmeltuneita ja pahoja' ja ansaitsevat Hitlerin esilämmittelyn jälkeen osakseen iankaikkisen liekkimeren - miksi ihmeessä sitten Hitleriä oikein arvostellaan...). Sekoboltsijumalan puolustaminen on tuottanut myös seuraavan naurettavan ajatuksen: "Ei helvetti ole oikeastaan mikään rangaistuksen paikka, se on ainoastaan iankaikkinen ero Jumalasta", johon voi Raamatussa olevista TUHANSISTA jakeista hakea tukea suurin piirtein YHDESTÄ. Siinä sitä onkin mallikkaan systemaattisesti perusteltu oppi. Tosin se yksi ainoa jae kumoutuu noin parilla sadalla muulla.

      Poista
    24. The root issue is this: there are some biblical texts that seem to affirm universalism (eg. Romans 5:18; 1 Corinthians 15:22; Colossians 1:20; Philippians 2:11) but there are others that seem to deny it (eg. Matthew 25:45; 2 Thessalonians 1:6-9; Revelations 14:11; 20:10-15).
      At the heart of the biblical debate is how we hold these two threads together. Do we start with the hell passages and reread the universalist texts in the light of them? That is the traditional route. Or, do we start with universalist passages and reinterpret the hell texts in the light of them? That is what many universalists do.
      - Robin Parry -

      On mieletöntä väittää, että arminiolainen/reformoitu raamatuntulkinta on eheä ja ristiriidaton, mutta universalistinen ei ole. Kyse on siitä, millä raamatunjaeryppäällä "jyrää" jotkin toiset raamatunjaeryppäät olemattomiin. Thomas Talbott osoittaa mielestäni vastaansanomattomasti, että ainoastaan universalistikristittyjen Jumala on SEKÄ täydellinen rakkaus ETTÄ täydellisen kaikkivaltias. Arminiolaisten Jumala on rakastava, mutta surkuhupaisan avuton (eLi täydellisen voimaton ihmisen vapaan tahdon edessä! :D), ja reformaattorien Jumala on kaikkivaltias, mutta täydellinen psykopaatti. Jokaisen kolmen em. jumalakuvan tueksi voi kasata mieleisensä raamatunlausekokoelmat, joista sitten typistää itselleen Absoluuttisen Premissin, josta ei luovu ja josta käsin argumentoi kaksi muuta näkemystä kumoon. Itse olen päätynyt omaan kantaani saatuani selville, että a) helvettijakeet ovat surkuhupaisia käännösvirheitä, b) monet ensimmäisten vuosisatojen kirkkoisät, JOTKA OSASIVAT KREIKKAA (toisin kuin Augustinus, joka ei osannut kreikkaa hevonpaskan vertaa) olivat universalisteja, c) Paavali ei missään kohtaa opeta systemaattisesti helvetistä, ei edes mainitse koko sanaa (ainoa kohta, joka sellaiseksi tulkitaan, on merkityssisällöltään erittäin kyseenalainen), d) minä en kykene kunnioittamaan, saatikka nyt sitten rakastamaan arminiolaisten tai kalvinistien jumalaa. Se on täysin mahdotonta, koska kyseisiin jumalakuviin sisältyy olennaisena pelon elementti, ja Johannes kirjoittaa, että täydellinen rakkaus karkottaa kaiken pelon.

      "Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi."
      "Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa."
      "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan."
      "Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin."
      "Samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi."

      Poista
    25. Someone who said they are a christian asked me in a very disturbing tone how I could call myself a brother in Christ yet believe in universal "salvation." Immediately came this answer which stunned ME! "How can the 'sin' of Adam supercede the blood of Jesus? Forget christianity, just think logically." His mouth dropped open and as he walked away.
      - KB -

      Poista
  26. “God is not a belief-system.
    Jesus is not a religion.
    The good news is not a ticket to Heaven.
    Transformation is not behavior modification.
    Community is not a meeting.
    Grace has no exceptions.
    Compassion is not a program.
    Art is not carnal.
    Asking questions is not dangerous.
    Women are not inferior.
    Unconditional has no conditions.
    Our humanity is not the enemy.
    Sinner is not our identity.
    Love is not a doctrine.
    Truth is not a Bible verse.
    Science is not unholy.
    Psychology is not depraved.
    Sex is not filthy.
    The herelife is not a warm-up for the afterlife.
    The world is not without hope.
    There is no “us” and “them.”
    Tattoos are not evil.
    Loving the earth is not satanic.
    Seeing the divine in all things is not heretical.
    Self-actualization is not self-worship.
    Feelings are not dangerous and unreliable.
    Faith is not a substitute for critical thinking.”

    - Jim Palmer

    VastaaPoista
  27. It's dishonoring to the Bible to try to force it to be something it is not, ie. an inerrant, univocal, monolithic text that offers a clear, static encyclopedia of facts once for all given about the nature of all things metaphysical, unaffected by the limited framework of a time, culture, or language. Accept the Bible we have. It is reflective of primitive time, culture, and language. It was conceived and birthed in our anthropological evolution, written over long epochs of time, by dozens of different people from different generations and different schools of thought, as we wrestled with the greatest existential questions, and were summoned by the Light who enlightens all coming into the world, to come to terms with who this Light is.
    This cosmic Light shining through the structure and purpose of the universe and through the meaning and rationale of the human mind has always inspired us to grasp for God and declare God and come to higher ideals of God. That this comes through our own limited time, culture, and language and our progressive awareness is a testament of Gods incarnational faithfulness. God is in it with us and is working with our history and humanity to bring about the unveiling of the One in whom we live, move, and have our being.
    ---
    “Come Sunday” is a film just released on Netflix about internationally-renowned pastor Carlton Pearson who lost his church and was excommunicated by a large segment of evangelical Christianity when he questioned the doctrine of eternal torment and was branded a heretic back in the early 2,000’s. I was born and raised in Tulsa, Oklahoma, the city in which Pearson’s church was located, so as a pastors son who was affiliated with other Tulsa pastors, I experienced firsthand the storm that ensued in this event. The drama, the conversations, the denunciations, and all the typical straw-men arguments that people create when trying to discredit the idea of universal salvation.
    Little did I know I would experience all of this same condemnation a few years later, just not on the scale that Pearson did. Many people’s whole faith is founded on eternal torment, and thus when it is questioned, almost everything else must be questioned too, because eternal torment is the root from which sprouts the whole tree of their understanding of Christ, justice, atonement, salvation, etc.
    It is a great film and I encourage everyone to watch it. Carlton was a brave man who did a courageous thing as he followed his intellectual honesty in an evangelical charismatic Mecca and was disowned by his entire base, including Oral Roberts, his spiritual father.
    - JMW-

    VastaaPoista
  28. Thank God for the simplicity of the Gospel!
    When I first began to discover the dimensions of God's redeeming love demonstrated in Christ I realized that this is what the gospel is all about! Nothing else ive ever learnt or heard in the typical evangelical theology could ignite a greater passion for God and a more genuine love for people than this! I was a young pastor in the early eighties when the Holy Spirit took me to 2 Cor 5:16
    I have read thru the Bible many times by then but never saw this scripture before! "From now on therefore, I no longer know anyone from a human point of view!"
    I remember reading it over and over and just weeping with a revelation that flooded my whole being!
    How could we have missed this for so long, I cried! Suddenly verse 17, which by then was a favorite scripture of mine, made new sense!
    Paul never wrote “If anyone is in Christ he is a new creature!” Instead he began the sentence with “Therefore!” If we discover what the therefore is therefore it changes the “If” from being a condition to being a glorious conclusion! From a question mark to an exclamation mark!! Heeha! Good news cannot get any better than that!
    My ministry immediately transformed, people began to respond to the gospel like ive never witnessed before!
    So to now have people warn me about including too many in the goodnews, its too late!
    If the gospel we preach does not begin with the fact that every person on the planet is equally valued and included in Christ, well then our good news is just not good enough!
    The danger was never to exaggerate the gospel, but always to underestimate it!
    Something happened to mankind in Christ which is by far superior to what happened to mankind in Adam!
    And it happened without our permission!
    While we were still dead in our sins and trespasses, God made us alive together with Christ and raised us up together with Christ and seated us (fallen humanity) again together with Christ!!!! Nothing could elevate us more than that!
    Truth is already true long before anyone but God believes it! We wouldn’t have anything worthwhile believing if it wasn’t true to begin with!
    Belief doesn’t make a mathematical equation true! Discovering the truth certainly makes it true for you!
    This is why we urgently and passionately proclaim the gospel!
    Many are living in blindfold mode and suffering the judgment of the DIY tree while Jesus already brought that judgment to an end! "When I am lifted up on the cross, I will draw all judgment unto me! Behold the Lamb of God who took away the sin of the world!
    I always say that the best test to true teaching is to see how the fruit of it fulfills the whole law! We knew how impossible it was to love the Lord our God with all our hearts and all our minds and all our strength, never mind loving our neighbor as we loved ourselves! The guilt and duty-driven law of willpower could never do it!
    This gospel ignites romance with our Maker like nothing else does! And equal to that, not inferior to that, we find ourselves passionate about people!
    There is no more beautiful gospel! ❤😄
    - Francois Du Toit

    VastaaPoista
  29. "The fear of eternal punishment is what leads us to repentance" - 1 Fleshalonians 6:66 -

    VastaaPoista
  30. "God, in Christ, "emptied Himself." He became a man, and dwelt among sinners. He was considered a sinner. He was put to death as a blasphemer, as one who at least implicitly denied God, as one who revolted against the holiness of God. Indeed, the great question in the trial and condemnation of Christ was precisely the denial of God and the denial of His holiness. So God Himself was put to death on the cross because He did not measure up to man's conception of His Holiness…”

    — Thomas Merton, New Seeds of Contemplation
    H/T: Rob Grayson

    VastaaPoista
  31. When people say "What's the point of being a Christian if eternal hell isn't real?
    Let me rephrase this question: "What's the point of knowing the eternal God, experiencing healing and wholeness in his love, being transformed into our true identity of love, and becoming participants in the reconciliation of the world, if I won't be eternally tortured for not doing so?"
    Are we actually this shallow?
    - Jacob M. Wright -

    VastaaPoista
  32. The One to whom every knee will bow and every tongue confess is none other than the One who dined with, forgave, liberated, and healed sinners. The One who will judge the world is none other than the One who bound up broken hearts and freed the oppressed, who said to the adulteress "I don't condemn you." It's the same One. Jesus the compassionate and merciful does not morph into Jesus the hateful and condemning. Jesus, the One who said in order to be like God we need to forgive our enemies, saying that if we don't then we are no better than the pagans, will not one day act like a pagan deity.

    The One who died at the hands of his enemies with forgiveness on his lips is the same yesterday, today, and forever. If you believe we are in between two different Jesus's, gospel Jesus and future Jesus, enemy-forgiving Jesus and enemy-decapitating Jesus, then you might want to re-examine your theology, in particular your eschatology and understanding of judgment and the symbolism of Revelation. The lion is a little slain lamb, his power is his humble love, the way he wages war is by making peace through the cross. His wrath is his lamb-likeness, he destroys the powers of evil by being slain. He is the antithesis of the violent and forceful means by which the world has its way. He subverts it all.
    - Jacob M. Wright -

    VastaaPoista
  33. https://www.thefaithlog.com/2015/10/eternal-punishment-eternal-destruction.html

    VastaaPoista
  34. The REAL Jesus came to save all of humanity from their own violent passions with a message to even love their enemies.
    The OTHER Jesus came to save humanity from hell.

    The REAL Jesus - But God demonstrates His own love toward us, in that while we were yet sinners, Christ died for us. Romans 5:8
    The OTHER Jesus thinks you no longer fall into this sinner category, due to your ability to believe, rather than giving the credit to the demonstration of God's love.

    The REAL Jesus, the One Paul preached did not believe in hell, and Paul clarified this by NEVER mentioning hell in his gospel message, nor anywhere else in his 13 letters.
    The OTHER Jesus warns of hell more than anyone else in the entire Bible.

    The REAL Jesus - God was in Christ, reconciling the world (greek-"cosmos") unto Himself, NOT COUNTING men's sins against them. 2 Cor 5:19
    The OTHER Jesus - his father (god), is counting men's sin of unbelief against them.

    The REAL Jesus warns people who follow the different Jesus - "You search so diligently for eternal life in a book (scripture), but you refuse to come to Me, the source and sustenance of All Life." John 5:39
    The OTHER Jesus responds with - I am NOT the Word of God, the Bible is.

    The REAL Jesus - who has saved us and called us with a holy calling, not according to our acts (behavior, deeds, believing, confessing, repenting), but according to His own purpose and grace which was granted us in Christ Jesus 2 Timothy 1:9
    The OTHER Jesus states the exact opposite claiming you must respond with "acts" to His holy calling to enable and empower His purpose and grace.

    The REAL Jesus claims "No one can come to me unless the Father who sent me draws them, and I will raise them up at the last day." John 6:44
    The OTHER Jesus claims it's all up to you, the burden is on your shoulders to bear, the choice is yours and yours alone.

    The REAL Jesus also claims "And I, if I am lifted up from the earth, I will draw all men to Myself." John 12:32
    The OTHER Jesus puts conditions on that you must respond to that drawing, and all does not mean all.

    The REAL Jesus claims He is the Author and Perfecter of your faith.
    The OTHER Jesus requires your faith.

    The REAL Jesus says it's His loving kindness that leads us to repentance. 2 Timothy 2:25
    The OTHER Jesus needs the threat of hell to acquire man's repentance.

    The REAL Jesus gave himself a ransom for all, to be testified in due time. 1 Timothy 2:6
    The OTHER Jesus says... not all, and this short lifetime is the only time you have.

    The REAL Jesus remarks with, "If anyone hears My sayings and does not keep them, I do not judge him; for I did not come to judge the world, but to save the world. John 12:47
    The OTHER Jesus is going to judge the world.

    The REAL Jesus - If we are faithless, He remains faithful, for He cannot deny Himself. 2 Timothy 2:13
    The OTHER Jesus requires all to be faithful to Him or He will deny you.

    The REAL Jesus - What then? If some did not believe, their unbelief will not nullify the faithfulness of God, will it? May it never be! Rather, let God be found true, though every man be found a liar Romans 3:3
    The OTHER Jesus requires your belief, which in turn makes this OTHER Jesus the liar.

    The REAL Jesus - For it is for this we labor and strive, because we have fixed our hope on the living God, who is the Savior of ALL men, especially of believers.
    1 Timothy 4:10
    The OTHER Jesus is NOT the Savior of all men, but ONLY of believers.

    And the people who follow this OTHER Jesus claim we're deceived.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämän välipysäkillä

Yli kaiken varottavan varjele salais... Sydämesi!

Kädenvääntöä ja armon pisaroita